Pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmässä (EGR) riittää ihmeteltävää. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena ovat EGR/moottorinohjauksen anturit ja toimilaitteet.
Kuten edellisessä EGR-järjestelmää käsitelleessä artikkelissamme vihjattiin, EGR-ongelmien juurisyyt voivat olla moninaisia ja usein onkin niin, ettei vika ole itse venttiilissä. Siksi tuleekin muistaa, että myös monet moottorinohjaukseen ja/tai EGR-ohjaukseen liittyvät sähköiset osat ja järjestelmät vaikuttavat merkittävästi järjestelmän toimintaan. Koska EGR-järjestelmään vaikuttavia osia on paljon, ei osia kannata alkaa vaihtamaan ilman onnistunutta vikadiagnoosia. Pelkällä osan vaihdolla voi pahimmillaan aiheuttaa ajanhukkaa, mielipahaa ja ylimääräisiä kustannuksia.
Pakokaasua mittaavia antureita on useita
Jotta moottorinohjainlaite (ECU) osaisi säätää moottorin toimintaa oikein, tarvitsee se erinäistä tietoa pakokaasujen koostumuksesta. Perinteisin anturityyppi, lambda-anturi, mittaa pakokaasun jäännöshapen määrää, joka on suoraan verrannollinen sylinterissä palavaan ilma-polttoaineseokseen. Jäännöshappitiedon ja takaisinkytkentäperiaatteen avulla ECU säätää seosta jatkuvasti eri ajotilanteisiin sopivaksi.
Uudempien autojen pakoputkistossa voi olla lambdan lisäksi päästöjä mittaavia NOx- ja hiukkasantureita. Tietyissä tapauksissa lambda-anturit on korvattu NOx-antureilla, koska nämä mittaavat aina typenoksidien lisäksi myös jäännöshapen määrää. Järjestelmästä löytyy myös pakokaasun lämpöantureita, joiden tehtävänä on tunnistaa liian korkeat lämpötilat ja suojella eri komponenttien (kuten turboahtimen sekä DPF- ja SCR-järjestelmän) toimintaa. Toisaalta myös liian alhainen lämpötila tulee tunnistaa, jotta järjestelmät toimisivat oikein.
Myös pakokaasun paine-eroanturi on yleinen, pakokaasuista tietoa mittaava, anturityyppi. Paine-eroantureita käytetään yleisimmin määrittämään dieselhiukkassuodattimen (DPF) täyttöaste. Sen avulla voidaan myös havaita, jos esimerkiksi ilmansuodatin tai EGR-jäähdytin on tukkeutumassa tai tukossa. Tämän määrittämiseksi anturi mittaa paine-eron komponentin kummaltakin puolelta – ja siten sen aiheuttaman painehäviön. Kiristyneiden päästösäädösten takia korjaamoilla tulee nykyään vastaan paine-eroantureita myös bensiiniautoissa, joissa on GPF-hiukkassuodatin.
Mikäli paine-eroanturi on viallinen, ei se määritä oikein esimerkiksi DPF:n täyttöastetta. Tämän seurauksena voi olla, että DPF-regeneraatio ei toteudu oikein, suodatin ei puhdistu ja pakokaasun vastapaine kasvaa suodattimen tukkeutuessa. Liian alhainen virtaus voi aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa paitsi DPF-suodattimelle, niin myös muille pakokaasujärjestelmän ja/tai EGR-järjestelmän komponenteille. Myös paine-eroanturin putkiin voi tulla vuotoja tai tukkeutumaa, jotka vääristävät mittaustulosta.
Ilmamassatunnistin on tärkeä osa niin bensiini- kuin dieselmoottoreissakin
Koska kaikki polttoainejärjestelmän osat sekä moottorinohjauksen anturit ja toimilaitteet vaikuttavat tavalla tai toisella seoksen muodostukseen ja sitä kautta päästöihin, on niiden oikeanlainen toiminta välttämätöntä EGR-järjestelmälle. Erityisen tärkeä rooli on kuitenkin ilmamassatunnistimella.
Bensiinimoottoreissa ilmamassatunnistimen signaalin avulla ECU laskee suihkutettavan polttoaineen määrän. Ilmamassatunnistimen signaalilla määritetään moottorin tarkka kuormitustila, ja se tarjoaa syöttömuuttujan sytytyksen ajoitukselle. Bensiinimoottorissa ilmamassa-anturi kompensoi myös puuttuvan lambda-anturin signaalin kylmäkäynnistysvaiheessa.
Dieselmoottoreissa ilmamassatunnistinta käytetään EGR-ohjaukseen, sillä ulkoilmasta moottoriin imetty ilmamassa on ensin mitattava tarkasti, ennen kuin sen joukkoon sekoitetaan pakokaasua. Jos tämä epäonnistuu, voi syntyä oheisen kuvan kaltaisia tilanteita ja vikakoodit ”P0102 ilmamassa liian matala” tai ”P0103 ilmamassa liian korkea”. Ilmamassatunnistinta epäillään usein syypääksi tämäntyyppisten vikakoodien ilmaantuessa. Vika voi kuitenkin olla myös EGR-järjestelmässä, jos esimerkiksi EGR-venttiili on jumiutunut joko ”auki-” tai ”kiinni-”asentoon.
Jumiutuneen EGR-venttiilin aiheuttamat viat:
a) EGR-venttiili (03) on jatkuvasti auki.
Takaisinkierrätettävän pakokaasun määrä (07) on paljon tarvittavaa suurempi. Seurauksena vähemmän raitista ilmaa (05) päätyy sylintereihin. Ilmamassatunnistin mittaa vähemmän ilmamassaa kuin ECU:n laskeman ilmamassan tarve on (06).
b) EGR-venttiili (03) pysyy kiinni.
Pakokaasusta kierrätetään vain pieni osa tai ei yhtään (07). Seurauksena enemmän raitista ilmaa (05) päätyy sylintereihin. Ilmamassatunnistin mittaa enemmän ilmamassaa kuin ECU:n laskema ilmamassan tarve on (06).
Korjaus: tarkista EGR-venttiili ja vaihda tarvittaessa.
Ilmamassatunnistimen vikaantuminen
Ilmamassatunnistin voi vikaantua luonnollisen kuluman tai ulkoisen syyn seurauksena. Tunnistimen sisällä on paljon kehittynyttä ja erittäin herkkää elektroniikkaa, joten esimerkiksi lika, pöly, vesi ja suolaliuos voivat rikkoa tunnistimen ennenaikaisesti.
Kuten yleensäkin, kehotamme noudattamaan auton huolto-ohjelmaa. Huolloissa kannattaa panostaa korkealaatuisen ilmansuodattimen käyttöön, sillä se ehkäisee epäpuhtauksien pääsyä tunnistimelle. Suosittelemme vaihtamaan ilmansuodattimen aina samalla kun moottorin imujärjestelmän osia vaihdetaan!
Mikäli ilmamassatunnistin on vikaantunut ja se on vaihdettava, Kahan Pierburg-osien valikoimasta löytyy useita ilmamassatunnistimia. Joissain tapauksissa voidaan vaihtaa pelkkä tunnistinelementti ilman koppaa. Tällaisissa tilanteissa Pierburg toimittaa osan mukana asennuksessa tarvittavan turva-Torx-hylsyn.
Pierburg-tuotteet ja muut EGR-järjestelmän varaosat löytyvät Autoluettelon rekisterinumerohaun avulla.
