Nykyaikaiset ajoneuvot sisältävät valtavan määrän tunnistimia, toimilaitteita ja tiedonsiirtoväyliä. Nämä monimutkaiset järjestelmät vaativat toisinaan oskilloskoopin mittaustoimintoja avuksi vianetsintään.
Nykyiset järjestelmien omat itsediagnoositoiminnot toimivat varsin tehokkaasti, ja monissa tapauksissa vika saadaankin ratkaisua järjestelmätesterin antamien tietojen perusteella. Itsediagnoosi ei kuitenkaan aina kykene yksiselitteisesti määrittämään todellista vikaa, vaan antaa lähinnä tietoa siitä, missä sähköpiirin osassa vika on. Näissä tilanteissa oskilloskooppi on autosähkömekaanikolle korvaamaton apu.
Oskilloskooppimittauksella voidaan varmistua virtapiirin ja sen osien toiminnasta, ja siten välttää tarpeettomat osien vaihdot. Yleisesti korjaamo-ohjelmistot, kuten ESI[tronic] ja Autodata, tarjoavat ohjeita ja mallikuvaajia tunnistimien ja toimilaitteiden oskilloskooppimittauksiin.
Mikä on oskilloskooppi?
Oskilloskoopin voidaan ajatella olevan nopea jännitemittari, joka tallentaa mitatut jännitteet ja piirtää näistä graafisen kuvan. Ajoneuvopuolella käytetyt oskilloskoopit ovat yleensä digitaalisia muistioskilloskooppeja, joissa mittaus voidaan pysäyttää tarkempaa tarkastelua varten.
Oskilloskooppien mittausnopeus on erittäin korkea, esimerkiksi Kahan valikoimassa olevan Micsig-oskilloskoopin näytteenottotaajuus on 1 miljardia herziä. Mittausnopeutta kuvaa hyvin se, että jos oskilloskooppi tulostaisi 1 sekunnin mittaustapahtuman paperille, olisi tulosteen pituus noin 5000 km laitteen ollessa nopeimmalla asetuksella. Näin nopeasti muuttuvaa kuvaa olisi kuitenkin mahdotonta tulkita, joten oskilloskooppi ottaa lyhyen näytteen mittausdatasta ja sitä esitetään ruudulla hetken aikaa, jonka jälkeen mittaus toistetaan.
Oskilloskooppi – Yleisimpiä ominaisuuksia ja säätimiä
Oskilloskoopeissa on valtavasti ominaisuuksia ja säätimiä, joista yleisimmät ovat:
Jännite: Määrittää mitattavan jännitealueen.
Aika: Määrittää mittaustapahtuman nopeuden.
Triggeri/liipaisu: Määrittää, milloin mittaustapahtuma tallennetaan ja esitetään ruudulla. Mittauskohta esitetään ruudulla, kun jännite ylittää tai alittaa triggerillä määritetyn raja-arvon. Ilman triggerin asettamista mittaus suoritetaan sattumanvaraisesti. Triggeri voidaan asettaa jatkuvaksi, jolloin mittaus toistetaan välittömästi, kun edellistä tulosta on näytetty hetken aikaa ruudulla, tai kertaliipaisuksi, jolloin mittaus pysäytetään ja viimeinen tulos jätetään ruudulle näkyviin.
Piirturi: Kun halutaan mitata useita sekunteja tai tunteja kestäviä tapahtumia, voidaan oskilloskooppi asettaa piirturitilaan. Piirturitilassa mittaus toimii rullavana piirtävänä jännitemittarina.
Kanavat: Kanavat määrittävät, kuinka montaa eri piiriä voidaan mitata samanaikaisesti.
Näytteenottotaajuus Näytteenottotaajuus kuvaa oskilloskoopin nopeutta poimia jännitenäytteitä mitattavasta kohteesta. Näiden näytepisteiden perusteella muodostetaan lopullinen kuva ruudulle.
Kaistanleveys: Kuvaa oskilloskoopin herkkyyttä reagoida pieniin jännitemuutoksiin nopeissa signaaleissa. Nopeita signaaleja mitatessa signaali vaimenee. Esimerkiksi jos oskilloskoopin kaistanleveys on 100 MHz, ja mittaamme jännitettä, joka vaihtelee 0–1 V välillä 100 MHz taajuudella, signaali vaimenee 70,7 prosenttiin ja ruudulla näkyvä tulos vaihtelee noin 0–0,7 voltin välillä.
Väylädekooderit: Väylädekooderit tulkitsevat signaalin biteiksi ja esittävät numeromuotoisen tulkinnan väylässä liikkuvasta tiedosta.
Automaattiset toiminnot: Automaattiset toiminnot helpottavat oikean jännite- ja aika-alueen löytymistä. Oskilloskooppi säätää jännite-aika-parametrejä automaattisesti siten, että se pyrkii esittämään toistuvasta signaalista yhden jakson. Ajoneuvo-oskilloskoopeissa on lisäksi ennalta-asetettuja parametrejä yleisimpien tunnistimien ja toimilaitteiden mittaamiseksi.
Virta/paine/lämpö: Oskilloskoopit voidaan varustaa lisälaitteilla, jolloin myös muita fysikaalisia suureita on mahdollista mitata. Yleisimpiä lisälaitteita ovat virta-, paine- ja lämpömittarit.
Kertoimet: Mittajohdot voivat olla varustettuna jännitteen jakajalla eri suhteissa. Yleisimpiä suhteita ovat 1:1, 1:10 ja 1:100. Esimerkiksi 1:10 olevalla mittajohdolla 10 voltin todellinen jännite menee oskilloskoopille 1 voltin suuruisena. Oskilloskoopissa on mahdollisuus lisätä kerroin 10, jolloin todellinen mitattu jännite näkyy näytöllä oikein.
Micsig-oskilloskoopit
Kahan valikoimasta löytyy Micsig-oskilloskooppeja ja -varusteita. Micsig-oskilloskoopit ovat itsenäisiä, tablettitietokonetta muistuttavia, akulla varustettuja laitteita. Yleisesti markkinoilla on saatavilla myös tietokoneeseen USB:llä kytkettäviä laitteita. Tablettityyppisen oskilloskoopin etuna on, että mittauksen valmistelu nopeutuu, kun erillistä tietokonetta tai johtojen kanssa pelaamista tarvita.
Micsig ATO -sarjan oskilloskoopeissa on yleisimmät tunnistimien ja toimilaitteiden automaattiset mittaustoiminnot, jotka opastavat käyttäjää kytkemään oskilloskoopin oikein.
Kaikki Micsig-tuotteet löydät Autoluettelosta: Korjaamolaitteet > Micsig Oskilloskoopit
Lue myös: Mitä tarkoittavat SGW, 2FA, SDA ja CEBAS?
