Continental on autoelektroniikan moniottelija: Esittelyssä moottorinohjauksen toimilaitteet

Moottorinohjauksen toimilaitteiden tehtävänä on muuttaa moottorin ohjainlaitteelta (ECU) tulevat sähköiset signaalit erilaiseksi liikkeeksi. Järjestelmästä riippuen ne ohjaavat läppiä, säätelevät virtausta tai käynnistävät pumppuja paineen nostamiseksi. Esittelemme nyt moottorinohjauksen toimilaitteita ja niiden tärkeimpiä tehtäviä järjestelmässä.

Continental on kansainvälinen autoalan jättiläinen, jonka valikoimasta löytyy myös kattavasti moottorin toimilaitteita aina sähkömoottoreista sähkömagneettisiin venttiileihin. Yrityksellä on pitkä historia näiden osien alkuperäisvalmistajana, ja tätä asiantuntemusta hyödynnetään myös OE-laatuisten varaosien valmistamisessa jälkimarkkinoiden tarpeisiin. Myös varaosat ovat siis aina erinomaista Continental-laatua!


Kaasuläppäkotelo

Bensiinimoottorissa kaasuläppä vaikuttaa suoraan moottoriin päätyvään ilmamäärään. Sylinteriin virtaa raitista ilmaa tai ilma-polttoaineseosta sen mukaan, kuinka auki läppä on. Näin ollen läpän asento on suoraan verrannollinen moottorin kuormitukseen ja suorituskykyyn.

Perinteisessä järjestelmässä kaasupolkimeen on yhdistetty vivusto tai vaijeri, jolla muutetaan kaasuläpän asentoa. Jo iäkkäämmissäkin järjestelmissä koteloon on tyypillisesti liitetty elektroniikkaa, joka valvoo läpän kulmaa ja on jatkuvassa yhteydessä moottorin ohjausjärjestelmään. Tämän ansiosta kuljettajan jalan asennosta saatua tietoa voidaan verrata reaaliaikaisesti muuhun moottorinohjauksen toimintaan.


Sähköisesti ohjattu kaasuläppäkotelo

Nykyään toivottu kaasuläpän asento eri ajotilanteissa välitetään yleensä täysin sähköisesti, ilman mekaanista yhteyttä kaasuläppään (E-throttle, drive-by-wire). Läpän asentoon vaikuttaa kaasupolkimen asennon lisäksi monia muitakin tekijöitä. Sähköisesti ohjatuissa kaasuläppäkoteloissa ECU säätää kaasuläpän optimaaliseen asentoon jokaisessa ajotilanteessa –  niin polttoainetalouden kuin päästöjenkin kannalta.

 

 


Ilmaläppäkotelot

Dieselajoneuvot vaativat ns. ilmaläppäkotelon, koska niiden toiminta perustuu jatkuvaan ilmaylimäärään ja sylinteriin ruiskutettavan polttoainemäärän muutokseen. Normaalitilanteessa dieselmoottorin ilmaläppäkotelo on aina täysin auki. Turboahtimien käyttö johtaa siihen, että paine-ero ei riitä korkeille, jopa 60 %:n pakokaasun kierrätysasteille. Tämän vuoksi tarvitaan imusarjaan alipainetta/paine-eroa muodostava läppä.

Myös bensiinimoottoreissa voidaan käyttää ilmaläppäkoteloa epätyypillisellä tavalla. Esimerkiksi tietyt BMW/PSA-moottorit, joissa on säädettävä venttiilien ajoitus ja nousu, ovat esimerkkejä jatkuvasta kehityksestä myös tällä saralla. Vaikka kyseisessä bensiinimoottorissa on vain yksi kaasuläppä, se suorittaa vain vähäisiä moottorin normaaliin toimintaan vaikuttavia hätäkäyttö- ja diagnostiikkatoimintoja. Normaalikäytössä ilmaläppäkotelo on jatkuvasti auki – aivan kuten dieselmoottoreissa.


Joutokäyntisäädin

Joutokäyntisäätimien tehtävänä on antaa ilmavirralle pieni väylä kaasuläpän ohi niin, että auton tyhjäkäynti on optimaalista kaikissa tilanteissa. Yhdessä antureiden ja elektronisen ohjausyksikön kanssa säätimet reagoivat nopeasti tyhjäkäynnissä tapahtuviin vaihteluihin.

 

 

 


Joutokäyntisäädin: lineaari-toimilaite

Digitaali-lineaariset toimilaitteet muuttavat sähkömoottorin pyörimisliikkeen joutokäyntisäätimen venttiilikaran suoraviivaiseksi liikkeeksi. Ne mahdollistavat portaattoman ilmavirran säädön kaasuläpän yhteydessä, mikä varmistaa ajoneuvon optimaalisen tyhjäkäynnin. Digitaali-lineaariset toimilaitteet reagoivat nopeasti tyhjäkäyntinopeuden muutoksiin ja toimivat yhteistyössä moottorinohjauksen anturien kanssa.

 


Ilmaläppien toimilaitteet

Ilmaläpän sähköiset toimilaitteet on varustettu integroidulla asentotunnistimella ja muulla elektroniikalla, jotka mahdollistavat esimerkiksi imusarjan virtauksen tai turboahtimen ohjaussiipien jatkuvan säätämisen.

Tarkemman ohjauksensa ansiosta nämä laitteet korvaavat tavalliset pneumaattiset ohjaimet, jotka eivät enää täytä tiukempia vaatimuksia.

 

 


Pakokaasujen takaisinkierrätysventtiilit (EGR)

Perinteisiin pneumaattisiin EGR-venttiileihin verrattuna sähköiset pakokaasun takaisinkierrätysventtiilit mahdollistavat entistä tarkemman diesel- ja suoraruiskutusbensiinimoottoreiden pakokaasujen kierrätysnopeuksien ohjauksen. Tämä mahdollistaa yhä tiukempien päästörajoitusten saavuttamisen.

 

 


Muuttuvan venttiilinoston moottorit

Valvetronic-järjestelmän avulla moottorista saadaan enemmän tehoa irti. Vaikka teho kasvaa, niin samanaikaisesti bensiinimoottoreissa polttoaineen kulutus vähenee jopa 10 prosenttia. Tässä järjestelmässä sylinteriin virtaavan ilman määrää ohjataan muuttuvalla venttiilinostolla, joka korvaa kaasuläpän. Silti kaasuläppä asennetaan edelleen vastaamaan muista toiminnoista, kuten „limp home“-tilasta.

Erittäin tarkat Continental-moottorit säätävät jatkuvasti järjestelmän epäkeskoakselia. Imuventtiilien nousu muuttuu portaattomasti epäkeskoakselin ja nokka-akselikäyttöisen keinuvivun kautta. Continental-anturit valvovat tarkasti epäkeskoakselin kulmaa ja raportoivat tämän arvon moottorinohjaimelle.


VVT-solenoidiventtiilit

Muuttuvan ventiilien ajoituksen, eli Variable Valve Timing (VVT) -solenoidiventtiilit aikaistavat tai myöhäistävät nokka-akselin tai -akselien pyörintää öljynpaineen muutoksen avulla. Tavoitteena on parantaa moottorin suorituskykyä, polttoainetaloutta ja päästöjä. VVT-järjestelmällä moottorin toimintaa voidaan optimoida kaikissa kuormitus- ja toimintatilanteissa säätämällä järjestelmästä riippuen venttiilien limitystä, nostoa, aukioloaikaa ja ajoitusta. Moottorinohjainlaite ottaa VVT-säädössä huomioon mm. Nokka-ja kampiakselien pyörintänopeuden, moottorin kuormituksen ja lämpötilan


Sähköiset vesipumput

Continentalin sähköiset vesipumput integroidulla ohjausyksiköllä varmistavat luotettavan, tarkan ja tarpeen mukaan ohjatun moottorin jäähdytyksen.

 

Kahan Continental-varaosat löytyvät Autoluettelon rekisterinumero- ja OE-numerohaun avulla.

Jaa tämä artikkeli: