Karl Herman Renlund – Mies, joka antoi nimensä Kahalle

khrelander

Kokkolasta Helsinkiin

Karl Herman Renlund syntyi Kokkolassa 19.3.1850. Neljätoistavuotiaana hän joutui keskeyttämään kansakoulun ja etsiytymään töihin. Hän matkusti Helsinkiin, jossa aloitti
kauppa-apulaisena Herlinin rautakaupassa, siirtyi pian suurempaan Stockmannin rautakauppaan ja edelleen vuonna 1875 Winter & Parviaisen tukkukauppaan. Jo kolme
vuotta myöhemmin Renlund oli tämän yrityksen osaomistaja.

Kaupasta teollisuuteen

Vuosisadan vaihteessa Renlundilla oli jo kolme erillistä yhtiötä johdettavanaan
ja 1900-luvun alkuvuosina yritystoiminta laajentui teollisuuteen. Hän oli osakkaana
Wärtsilässä, Jokioisissa toimivassa naula- ja kankirautatehtaassa, Munkkisaaren nahkaja
jalkinetehtaassa, Helsingin Kalkkiuunitehtaassa, Loimaan Naulatehtaassa sekä
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiössä.

Vastuuta valiopäivillä

K.H. Renlund valittiin myös valtiopäiville vuonna 1888 Helsingin porvarissäädyn
edustajana. Hän jatkoi valtiopäivämiehenä kuolemaansa saakka osallistuen aktiivisesti
etenkin talousvaliokunnan työskentelyyn. Vähän ennen kuolemaansa Renlundia
oltiin nimittämässä kauppaneuvokseksi, mutta hän ei ehtinyt saada arvonimeä.

Laaja kulttuuriperintö

K.H. Renlund kuoli Helsingissä 18.2.1908 hänen sydämensä pettäessä lyhyen sairauden
jälkeen. Hän lahjoitti omaisuutensa erilaisille hyväntekeväisyys- ja kulttuurijärjestöille,
kuten Helsingin ja Kokkolan kaupunkien stipendi- ja avustusrahastolle, Suomen Ruotsalaiselle Kirjallisuusseuralle ja Kruunupyyn kansanopistolle. Elinkeinoelämän kehitystä edistävistä tahoista varoja saivat mm. Suomen Metsänhoitoyhdistys sekä ”Suomen käytännöllis-teknologista tutkimista varten” perustettava K.H. Renlundin säätiö.

Yritykset jatkoivat kasvuaan

Renlundin perustama rautakauppa Oy Renlund Ab kasvoi sittemmin suuryritykseksi,
jonka päätoimipaikka sijaitsi vielä 1980-luvulla samassa Mikonkadun korttelissa, jonne K.H. Renlund sen aikoinaan perusti. 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä Renlundin osakkuusyritykset kasvoivat voimakkaasti eri toimialoilla. Rautakaupan ohella konsernissa oli useita teollisia yrityksiä, kuten tiilitehtaita, kaivostoimintaa, puunjalostusta jne.

Autoistuminen toi uuden toimialan

Vuonna 1934 Renlundin johto halusi laajentaa toimintaa myös kasvunsa aloittaneelle
autoalalle. Aluksi Renlundin rengasja kumiosastona aloittanut Oy Kaha Ab
sai nimensä yrityksen perustajan etunimien mukaan saksalaisessa äänneasussa K [ka:]
H [ha:]. Nyt, 80 vuotta myöhemmin, tuo yritys on noussut monien vaiheiden jälkeen
yhdeksi Suomen johtavista autoalan jälkimarkkinoinnin yrityksistä.

Jaa tämä artikkeli: